Pohjanoteeraus
PAAVO LUOKKALA SDP:n presidenttiehdokas Paavo Lipponen on joutunut Aamulehden toimituksen hampaisiin eriskummallisella tavalla. Varsinainen pohjanoteeraus oli erään kirkkohistorian dosentin kolme vuotta vanhan blogin esiin kaivaminen. Siinä mies esittää harhaisia väitteitä, joihin Aamulehti näyttävän esillepanon myötä vaati Lipposelta vastauksia. Uskomattomiin typeryyksiin ei kannata vastailla eikä poliitikon pidä alistua millaiseen pompotukseen tahansa.
Lipposen toiminta Itämeren kaasuputken ympäristövaikutusten selvittämiseksi sillä tavalla kuin Suomen hallituskin toivoi, oli mitä isänmaallisinta. Joka ei tuota tajua, ei tajua juuri mitään muutakaan.
Kokoomuksen äänenkannattajana Aamulehti ei voisi olla niin kamalasti kokoomuksesta oikealla.
Ensinnäkin venäläisen kaasun kuljettaminen Saksan energiavarannoksi lähentää näitä maita toisiinsa. Yhteiset intressit ovat omiaan tuomaan vakautta ja ennustettavuutta Eurooppaan. Se on merkittävää rauhantyötä.
Se, että kaasun toimittaminen putkessa vähentää merkittävästi laivaliikennettä Suomenlahdella ja eteläisemmälläkin Itämerellä, vähentää ympäristöriskejä merkittävästi. Se on epäilemättä myös Suomen etu.
Tässä asia on kaikessa yksinkertaisuudessaan. Mitään epäilyttävää siitä ei löydy tikulla tonkimallakaan.
Mutta Aamulehti tekee näköjään kaikkensa johtaakseen huomion johonkin muuhun kuin presidentinvaalien tärkeimpään kysymykseen: Miten ja millä edellytyksillä kukin ehdokas hoitaisi tasavallan presidentin toimivaltaan kuuluvia asioita, ennen muuta ulkopolitiikan johtamista yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa. Ja katse pitäisi kohdistaa pois myös arvokysymyksistä: tasa-arvosta, oikeudenmukaisuudesta, parlamentarismin vahvistamisesta, demokratiasta jne.
Nyt ymmärretään, miksi Aamulehti ei enää ole kokoomuksen äänenkannattaja. Äänenkannattajana sen journalismi ei voisi olla niin kamalasti kokoomuksesta oikealle.
